Hae
Johanna Tolppola
Kaupallinen yhteistyö

Pinnasängystä taaperosänkyyn – miten yöt ovat sujuneet

Kaupallinen yhteistyö: Veke.fi

Theo siirtyi nyt uuden kodin ja oman huoneen myötä pinnasängystä taaperosänkyyn. Tai no ihan ”isojen poikien” sänkyyn.

Ensimmäiset kaksi viikkoa Theo vielä nukkui pinniksessä ja kiipesi sieltä joka yö meidän keskeen melkein koko lelukaartinsa kanssa. Mukana oli milloin mitäkin ilmapallosta autoihin. Normaalisti aamulla löysin puolison ja Theon lisäksi vierestäni muutaman ison auton, jättipehmolelun sekä unilelun. Oli vähän ahdasta. 😀

Viviano lastensänky turvalaidalla / Veke

Viviano lastensänky turvalaidalla / Veke

Pinnasängystä taaperosänkyyn

Katselin Veke.fi verkkokaupasta Theolle sänkyä ja löysimme juuri sellaisen mitä olin ajatellut. Halusin sängyn, joka on yksinkertaisen tyylikäs. Sängyssä piti olla turvakaide sekä laatikko sängyn alla, johon saamme Theon leluja. Lasten sänkyvalikoimassa oli useita erilaisia vaihtoehtoja.

Viviano vuodevaatelaatikko / Veke.fi

Valitsimme Theolle sängyksi Viviano lastensänky turvalaidalla. Koko oli 70 x 165 cm. Eli reippaasti isompi mitä pinnasänky, joten sänky kestää meillä varmasti pitkään. Sängyn alle otimme Viviano vuodevaatelaatikon.

Samalla valikoitiin tilaukseen myös sänkyyn sopiva Rollo lastenpatja sekä Familon Karhunen lasten sijauspatja.

Viviano lastensänky turvalaidalla

Miten yöt ovat sujuneet

Kun saimme uuden sängyn paikoilleen, niin Theo oli niin ylpeän oloinen. Hän edelleen esittelee uutta sänkyä kaikille vieraille. Oli myös päiväkodissa puhunut uudesta sängystä.

Moni varoitteli, että lapset yleensä tulee alussa koko ajan pois sängystä, mutta meillä tämä ei ole ollut ongelma. Theo nimittäin osasi kiivetä edes takaisin pinnasängyssäkin.

Ensimmäiset yöt olivat vähän levottomia ja Theo yritti päästä meidän viereen muutaman kerran yössä. Käännytimme hänet sitkeästi takaisin saattaen hänet uuteen sänkyyn. Muistutin jokaisella kerralla miten hieno ja upea isojen poikien sänky Theolla on.

Tällä hetkellä Theo nukkuu sängyssään koko yön. Aamuisin tulee sitten meidän viereen pötköttelemään. Toki on öitä, jolloin hän heräilee useamman kerran yössä huutamaan äitiä ja isää. Tällöin yleensä Theon isä menee silittelemään Theoa, jolloin jatkaa uniaan heti. Nykyisin hän ei kumminkaan öisin enää yritä tulla meidän sänkyyn.

Voin sanoa, että on aika ihanaa, kun on tilaa nukkua ja aamulla ei ole auton renkaan jälki painautunut poskeen. Suosittelen muillekin sitä, että tällaiset muutokset yhdistää esim. sängyn vaihtoon. On helpompi perustella lapselle miksi, jokin tapa toimia muuttuu.

Sänky on ollut juuri niin hyvä kuin oletinkin. Kestää jopa mun painon. 😀 Theo onkin muutaman kerran leikkinyt leikkiä, jossa hän vuorostaan nukuttaa minua hänen omaan uuteen taaperosänkyyn.

Ps. Veke on avannut Vantaalle Vantaanpuistoon uuden myymälän! Se on aivan ihana. Siellä on kaikkea kotiin. Itse kävin ostamassa sieltä mm. terassikalusteet ja sisustusjuttuja kotiin.

Kaupallinen yhteistyö: Veke.fi

Vuosi naimisissa

Tuntuu jotenkin ihan hullulta, että häistä on jo vuosi. Vastahan ne olivat! En tiedä mihin tämä aika oikein katoaa. Muistelen häitä kyllä lämmöllä. Ne olivat juuri sellaiset, kuin olin ajatellut.

Kuva: Marko Laukkarinen

Vuosi naimisissa

Miten tämä vuosi sitten on mennyt? Valehtelisin, jos sanoisin että pelkkiä kukkia ja mehiläisiä. Kyllä se arki oltiin saavutettu jo ennen häitä ja samalla tavalla se jatkui häiden jälkeen. Ainoana erona oli, että ovessa oli vain enää yksi sukunimi kahden sijaan. Tällä arjella tarkoitan sitä, että yhteinen aika on kortilla, korusanoista ja sellaisesta alun yltiökohteliaisuudesta ollaan luovuttu. Ehkäpä nyt ollaan oikeita itseämme aidoimmillaan ja avioliitto on sitä, että tasapainoillaan sen alkuhuuman minän ja oikean minän välillä ilman, että toinen tuntee tulleensa huijatuksi. 😀 Näin hieman karrikoidusti.

Alkuun olimme luvanneet toisillemme, että kävisimme edes kerran kuukaudessa treffeillä. Nostan hattua Alona Kuusistolle, joka käy miehensä kanssa kerran viikossa treffeillä! VAU! Me ollaan viimeksi käyty treffeillä helmikuussa, jos ei pääsiäisen muuttoa lasketa treffeiksi tai viime viikonlopun Tuijien istuttamista.

Virallisesti perhe

Toki pidän siitä, että olen vaimo ja olemme virallisestikin oikea perhe. Pidän myös siitä, että mulla ja Theolla on sama sukunimi, etten ole se yksi ulkopuolinen.

Muita muutoksia ei se avioliitto suhteeseen tuo, ainakaan näin vuoden kokemuksella. Kuulin juuri hyvän neuvon mieheni papalta: ”Hyvää hääpäivää! Noin 30 vuoden päästä helpottaa.” 😀

Älkää ymmärtäkö kirjoitusta väärin. Meillä menee avioliitossa hyvin ja elämä on jotenkin helpottunut, kun pääsimme muuttamaan 50 neliön kerrostaloasunnosta paritaloon. 🙂 Niin parisuhde kuin avioliitto on ainaista tasapainoilua omien, toisen ja lapsen tarpeiden kanssa, jossa luonnollisesti lapsen tarpeet ovat se numero yksi.

Mitä vuosi on opettanut

Parisuhde tai avioliitto ei ole itsestään selvyys. Sen eteen tulee tehdä töitä arjessa ja arjen kohtaamisissa.

Päivän kiireet ja stressitekijät tulisi pystyä jättämään pois ennen kuin tulee kotiin. Pitäisi aina muistaa minkälaisena se lapsi tai puoliso tulee muistamaan toisen. Kotona pitää pystyä antamaan sen mitä kotona perhe tarvitsee.

Parisuhde aika ei tule itsestään. Sekin on aikataulutettava samalla tavalla, kuin vaikka työt ja harrastukset.

Aika kuluu nopeasti, vuosi ja vuodet menee nopeasti. Liian nopeasti. Olisi pystyttävä olemaan paremmin läsnä jokaisessa hetkessä.

Lue myös: Meidän häät

Kuvat. Marko Laukkarinen