Hae
Johanna Tolppola

Mitä Instagram Storyn analytiikka kertoo

Multa monesti kysytään mitä Instagram Storyn analytiikka kertoo, varsinkin nyt kun sinne on tullut uusia määritelmiä. Tässä postauksessa jaan teille Instagram Storyn reaktiot ja niiden selitykset.

Mitä Instagram Storyn (tarinan) analytiikka kertoo

Vuorovaikutukset

Kertoo määrän niistä toiminnoista, joita ihmiset tekevät ollessaan vuorovaikutuksessa tarinan kanssa.

Tämän alla näkyy normaalisti mitä vuorovaikutuksia ihmiset tekevät esim. tarran napautukset, vierailut profiilissa, vastaukset, jaot, jne.

Seuraamiset

Kuinka moni henkilö on tarinan jälkeen / perusteella alkanut seurata sinua.

Kattavuus / tavoitetut tilit

Kuinka moni yksittäinen henkilö on nähnyt tarinasi. Jos kattavuus on korkeampi kuin omien seuraajien määrä, niin tiedät että tarina on kerännyt paljon näkyvyyttä ja olet tavoittanut potentiaalisia uusia seuraajia. Normaalisti kumminkin kattavuus on noin 20-40% omien seuraajien määrästä, riippuen kuinka aktiivinen stoorien tekijä olet ja mitä sisältöä luot.

Näyttökerrat

Näyttökerrat kertovat kuinka monta kertaa tarinaasi on katsottu eli laskee yhteen kaikki katselukerrat. Esim. jos sama henkilö on katsonut tarinan vaikka 10 kertaa, niin luku laskee mukaan kaikki ne kerrat.

Navigointi (luku laskee yhteen alla olevat toiminnot);

Eteenpäin

Määrä kertoo kuinka moni on klikannut tarinan aikana ruudun oikeaa puolta seuraavaan tarinaasi. Tämä on tosi yleistä, koska ihmiset eivät vain malta katsoa tarinoita loppuun.

Taaksepäin

Kertoo kuinka moni on klikannut ruudun vasenta puolta tarinan aikana ja halunnut katsoa edellisen tarinan uudelleen.

Seuraava tarina

Määrä kertoo kuinka moni on swaipannut seuraavaan henkilön tarinoihin. Tämä kertoo, ettei tarinasi ole vain ollut tarpeeksi mielenkiintoinen, että katsoja olisi halunnut nähdä enempää tarinoitasi.

Innostunut

Innostunut ei valitettavasti nimensä mukaisesti tarkoita sitä, että kuinka moni henkilö on tarinasi perusteella innostunut. Luku kertoo, että kuinka moni henkilö on kesken tarinasi joko sulkenut koko Instagramin tai lopettanut tarinoiden katsomisen. Vaikka tämä kuulostaa negatiiviselta, niin se ei sitä välttämättä ole, koska katsojalle on saattanut tulla vain ns. muuta tekemistä.

Mitä analytiikasta voi päätellä

Kaikessa yksinkertaisuudessaan analytiikkaa kannattaa hyödyntää oman sisällön suunnittelussa. Näet mitkä tarinat aiheuttavat reaktioita ja mitkä tarinat selvästi kiinnostavat omia seuraajia. Näet myös mitä tarinoita omat seuraajasi eivät jaksa katsoa loppuun jne.

Lue myös: Avaimet menestymiseen

 

 

 

 

Suunniteltu sektio toistamiseen

Raskauden loppusuoralla ollaan ja juhannuksen jälkeen sovitaankin jo sektiopäivä. Niille ketkä eivät ole lukeneet blogia jo ensimmäisessä raskaudessa, niin myös ensimmäinen lapseni syntyi sektiolla. Myös hänen kanssaan oli sovittu sektiopäivä, mutta synnytys käynnistyikin jo viikolla 37 + 5 ja sektio tehtiin tietenkin jo silloin.

SUUNNITELTU SEKTIO – MIKSI

Olen avoimesti puhunut, että kärsin suunnattomasta synnytyspelosta ja ensimmäisen lapsen kohdalla sanoin jo ensimmäisessä neuvolassa, että nyt sitten on 8 kuukautta aikaa miettiä miten saadaan lapsi pois, kun h-hetki tulee, koska alatiesynnytys ei ole omalla kohdalla edes vaihtoehto.

Prosessiin kuului ylimääräisiä lääkärikäyntejä, nyyttiryhmä-tapaamisia jne., jotta tiedostan kaikki riskit. Suoraan sanottuna nyyttiryhmän jätin kesken, koska yhdenkään tapaamisen agendalla ei ollut synnytyspelon käsittely. Aiheina oli ainoastaan yleisiä keskusteluita uudesta elämäntilanteesta, kun vauva saapuu, jonka koin aivan turhaksi. Omalla kohdalla uusi arki vauvan kanssa ei siis ikinä pelottanut tai stressannut, ainoastaan ajatus siitä, että mahdollisesti halkean kahtia ja tuurista kiinni kerkeekö vai ei mahdolliset puudutteet vaikuttamaan.

Syyllistämisen kulttuuri

Kuten sanoin, niin olen todella tietoinen kaikista sektion riskeistä niin itselle, kuin vauvalle. Toki alatiesynnytyksessä on myös omat riskinsä, niistä ei vain puhuta samalla tavalla. Musta on outoa, että muissa naapurimaissa saa itse valita alatie- tai sektiosynnytyksen, mutta täällä Suomessa joutuu oikein silmätikuksi, jos asian nostaa esiin.

Olen keskustellut aiheesta usean kanssa ja meillä on täällä ihmeellinen syyllistämisen kulttuuri. Tuntuu, että mitä enemmän olet synnytyksessä kärsinyt ja vetänyt homman läpi ilman kipulääkkeitä, niin saat kymmenen pistettä ja papukaijan merkin. En toki halua yleistää, eli ei tietenkään kaikki ajattele näin ja moni nainen kokee alatiesynnytyksen hyvinkin voimaannuttavana kokemuksena, naiseuden huipentumana ja arvostan tätä suuresti. Itsellä se ei vain ole mentaalisesti mahdollista.

Luulin, että toisen kanssa olisi helpompaa

Ajattelin, että säästyisin lääkärien painostukselta alatiesynnytykseen toisen lapsen kanssa, koska olenhan nämä asiat jo kertaalleen käynyt läpi. Olin kumminkin väärässä, koska edelleen mm. lääkärien tapaamisissa otetaan esiin miten voimaannuttava kokemus alatiesynnytys voisi olla kohdallani, kun pääsisin eroon pelostani. Tähän tekee aina mieli vastata, että hoidatteko te myös ahtaanpaikankammoa niin, että laitatte ihmisen laatikon sisään väkisin ja painostamalla.

Ensimmäisestä sektiokerrasta minulle jäi hyvin positiivinen muisto ja kaikki meni silloin ihan hyvin. Toki nyt kaikki taas voisi mennä aivan pieleen, mutta niin se voi mennä alatiesynnytyksessäkin.

Toivon suuresti, että oppisimme kunnioittamaan jokaisen omia valintoja ja yrittäisimme asettua toisen saappaisiin, jos asia herättää tunteita. Kukaan ei voi kumminkaan tuntea mitä toinen tuntee, joten luotetaan siihen, että jokaisen omakohtaiset valinnat on tehty harkiten ja ne ovat juuri kyseiselle henkilölle, jos ei nyt omasta mielestä ”oikeita”, mutta ainakin sille henkilölle ainoita mahdollisia valintoja.

Lue myös: Synnytyskertomus – kiireellinen sektio