Hae
Johanna Tolppola

Vuosi töissä lihotti – mitä muuta työelämään paluu toi

Palasin reilun vuoden mittaiselta äitiyslomalta töihin viime tammikuussa. Muistan kuinka mulle sanottiin, että sitten kun ”normaali” arki alkaa, niin on aikaa liikkua ja pitää huolta itsestä enemmän. No omalla kohdalla ei todella ollut näin. 😀

Äitiyslomalta paluu nosti stressitasojen lisäksi, myös vaa’an lukemaa ihan mukavasti. Ennen töihin paluuta oma arkiaktiivisuus oli todella korkealla. Varsinkin sen jälkeen, kun Theo lähti liikkeelle ja itse touhotin lapsen perässä päivät pitkät.

Kun palasin töihin, niin päivät kuluivat konetta näpytellen, joten arkiaktiivisuus on tippunut roimasti alaspäin. Päivätyön – yrittäjyyden – äitiyden yhdistäminen liikuntaan ei myöskään ole ollut omalla kohdalla niin helppoa miten teoriassa olin asiat miettinyt läpi. No tekosyyt sikseen, kyllähän sitä aikaa löytyy, jos oikeasti haluaa. Tämän vuoden aikana kaiken ”ylimääräisen” ajan olen kumminkin päättänyt panostaa muuhun kuin hikijumppaan.

Mitä muuta vuosi äitiysloman jälkeen on mulle tuonut?

Rentoutta

Olen huomattavasti rennompi, kuin ennen. Elämä ei ole niin vakavaa.

Mestaritason ajankäyttöä

Olen aina ollut töissä tehokas, mutta nyt olen saanut vietyä tehokkuuden ihan uudelle levelille. Saan merkittävästi enemmän aikaiseksi asioita, kuin ennen. Tämä on myös mahdollistanut yrittäjyyden päätyön ohella, koska saan päätyön ulkopuolella vietyä paljon asioita eteenpäin lyhyessäkin ajassa.

Priorisointia

Vaikka olenkin aikamoinen multitaskaaja, niin olen oppinut parempaan priorisointiin ja ylimääräinen ”sähellys” on jäänyt pois.

Lukemattomia ahaa-elämyksiä

Tällä tarkoitan sitä, että olen oppinut paljon itsestäni, muista ja elämästä. Isoimpia oivalluksia on ollut, että oikeastaan kaikki on mahdollista mitä elämässä haluaa saavuttaa, jos on valmis tekemään töitä sen eteen.

Toinen oivallus on ollut, että omaa elämää täytyy elää omien arvojen mukaisesti. Monesti sorrumme elämään elämää ulkopuolisten luomien paineiden ja arvojen mukaan, jolloin elämme valheellisessa kuplassa, emmekä ole rehellisiä itsellemme. Jos emme elä itselle aitoa elämää, niin emme koskaan voi olla täysin onnellisia ja saavuttaa koko potentiaaliamme.

Vuoteen on mahtunut paljon ja en kadu hetkeäkään, että palasin tammikuussa töihin. Theo on päässyt purkamaan energiaansa päiväkotiin, saanut ystäviä ja oppinut uusia hienoja taitoja. Itse olen päässyt purkamaan taas omaa energiaani töihin ja saanut nauttia kuumasta kahvista ja rauhallisesta lounaasta. <3

Lue myös: Saunataxin löylyissä + alekoodi taxiin 

Seuraa Instagramissa: @johannatolppola 

Terveys vaakalaudalla

Oma terveys on tänä vuonna saanut kyllä aikamoisen kolauksen. Tätä kyllä varoiteltiin ennakkoon, että kun lapsi aloittaa päiväkodin, niin sieltä kulkeutuu kaikki kotiin. No kaikki kyllä kantautuu ja varsinkin mulle! Theo saattaa selvitä nuhalla, mutta mulle iskee kaikki ihan urakalla.

Terveys vaakalaudalla

En halua edes sanoa ääneen, kuinka monta antibioottia olen tänä vuonna syönyt. Sanotaan niin, että olen tilanteessa, että esim. perus penisilliini ei tunnu mulle enää tehoavan ollenkaan.

Olin juuri toissa viikolla monta päivää pelistä pois, koska mulla oli nielutulehdus, korvatulehdus ja poskiontelontulehdus. Söin yhteensä kaksi eri kuuria näihin. Kävin kuurin aikana myös yksi yö päivystyksessä asti keuhkokuume-epäiltynä. Ei onneksi ollut kumminkaan se.

Nyt olen kerennyt olla hurjat 7 pv terveenä ja taas on yskä, nuha ja kurkku kipeä.

Kuva: Juho Tirkkonen

Henkisesti raskasta

Tää on todella raskasta olla koko ajan kipeänä. Verikokeissa tulehdusarvot ovat reippaasti aina koholla tautien päällä ollessa, mutta muuten ei mitään ihmeellistä. Nielunäytteissäkään ei ole ollut A-streptokokkia, jonka uusiutumisriski on suuri.

Oon niin kyllästynyt, että olo ei ole normaali.

Kurkun takia on sentään erikoislääkärille aika vielä vuoden loppumetreillä. Toivon saavani sieltä edes jotain apua tähän kierteeseen.

Kuva: Juho Tirkkonen

Mitä pitää tehdä toisin

Syön kyllä vitamiineja, mutta toki ruokavalio voisi olla terveellisempi ja liikuntaakin voisi harrastaa (muutakin kuin taaperon perässä juoksemista).

Heti kun olo sallii, niin otan itseäni niskasta kiinni ja tuhlaan mun 10 kerran joogakortin. Jostain on nyt aloitettava. Silloin kun harrastin fitnesstä, niin olin oikeasti merkittävästi enemmän terveenä, kuin nyt. Eli treenillä ja ruokavaliolla on iso merkitys vastustuskykyyn.

Tiedän mitä pitää tehdä, mutta niiden askeleiden ottaminen on nyt ollut jotenkin erityisen vaikeaa. Terveys on tietenkin asia, joka menee kaiken edelle ja sen toki tajuaa (muistaa) aina vasta silloin, kun terveyden kanssa on haasteita.

Uskon kyllä myös siihen, että yöunien katkonaisuus, joka on jatkunut raskaudesta lähtien eli yli 2 vuotta vaikuttaa myös omaan vastustuskykyyn. Mun pitäs päästä jollekin viikon kestävälle hotellilomalle aivan yksin, jossa vaan nukun, syön terveellisesti, harrastan liikuntaa ja rentoudun. Ehkä oma terveys saisi jonkin hyvän sysäyksen siitä eteenpäin.

Kuva: Juho Tirkkonen

Lue myös: Vieläkö sun lapsi syö tuttia!

Seuraa myös Instagramissa: @johannatolppola