Hae
Johanna Tolppola

Päiväkodin hoitajat viettävät lapseni kanssa eniten aikaa

On muuten aika pysäyttävää ajatella, että oma lapsi viettää enemmän aikaa päiväkodin hoitajien kanssa, kuin minun tai isänsä. Theo menee päiväkotiin yleensä siinä klo 7.45-8.00 välissä ja päivästä riippuen haemme hänet viimeistään klo 16.30. Arjessa on onneksi poikkeuksia, jolloin mieheni pääsee hakemaan Theoa jo kahden jälkeen. Theo on päiväkodissa viisi päivää viikosta.

45 tuntia päiväkodissa

Laskin, että Theo viettää päiväkodissa normaalisti noin 45 tuntia viikossa. Päiväkodissa vietetty aika vastaa siis ihan työviikkoa. Arki-iltaisin vietämme aikaa yhdessä noin 2,5 tuntia, koska Theo menee nukkumaan jo seitsemän maissa. Aamuisin kerkeämme näkemään noin tunnin, mutta siinä on aamutoimia samalla, joten se ei ole sellaista tiivistä yhdessäoloaikaa.

Viikonloppuisin olen Theon kanssa muutamia työpoikkeuksia lukuun ottamatta 24/7, joka on tietenkin ihanaa laatuaikaa.

Eli normaalisti vietän Theon kanssa noin 37,5 h / viikossa. Öitä ei ole laskettu mukaan.

Mies on Theon kanssa vielä minua vähemmän, koska tekee vuorotyötä. Esimerkiksi tällä viikolla mies on ollut kotona Theon hereillä oloaikana 13 tuntia ja alkavan viikon ma-pe hurjat 8 tuntia.

Välillä on huono omatunto

Totta kai sitä välillä ajattelee, että voi kun olisi mahdollista olla enemmän kotona, mutta samalla tiedän, miten hyvin Theo viihtyy päiväkodissa. En mitenkään kykenisi järjestämään samalla tavalla viihdykettä, tekemistä, jne. kotona, kuin päiväkoti. Päiväkodissa on vielä kaikki kaveritkin! Theo on niin sosiaalinen ja energinen, että päiväkoti on meille pelastus.

Onneksi Suomessa on kunnon äitiysloma, jolloin pystyi nauttimaan vauva-arjesta. Monessa muussa maassa äitiysloma on vain muutamia kuukausia, jos sitäkään. Äitiysloma oli kyllä ihana kokemus, mutta olin kyllä onnellinen, kun palasin töihin Theon ollessa 1 vuotta ja 2 kuukautta. En tiedä saisiko näin sanoa ääneen, mutta nautin perhe-elämästä enemmän, kun pääsen toteuttamaan itseäni työelämässä.

Kaikesta huolimatta koen, että meillä on kaikki ihan tasapainossa. Toki mies voisi olla kotona enemmän, mutta hyvin me pärjätään Theon kanssa näinkin. Kaikilla perheillä on varmasti tasapainoilua töiden ja lapsiperhearjen välillä, mutta se vähän kuuluu asiaan. Eihän se elämä saa liian helppoa olla. 😉

Lue myös: Vuoden 2020 markkinoinnin megatrendit

Seuraa myös Instagramissa: @johannatolppola

Markkinoinnin Megatrendit 2020

Päätin loikata hieman syvemmälle oman alani ilmiöihin ja uskaltauduin kirjoittamaan näinkin suuresta aiheesta kuin Markkinoinnin megatrendit 2020. Olen ura-aiheisia kirjoituksia aikaisemmin tehnytkin blogini puolelle, joten aihepiiri ei sinänsä ole täysin vieras teille vakiolukijoilleni.

Kun puhutaan megatrendeistä, tarkoitetaan kehityssuuntauksia, jotka tapahtuvat maailmanlaajuisesti ja joilla on suuria vaikutuksia koko yhteiskuntaan.

Sitra julkaisee joka vuosi vuoden Megatrendit ja tänä vuonna ne olivat seuraavat:

1)  Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire 

2) Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu

3) Verkostomainen valta voimistuu 

4) Teknologia sulautuu kaikkeen 

5) Talousjärjestelmä etsii suuntaansa 

Miten nämä vaikuttavat markkinointiin ja mitä muita meneillään olevia suuria kehityssuuntia on markkinoinnin saralla?

Markkinoinnin megatrendit 2020

Vastuullisuus

Kuluttajat ovat jo useamman vuoden puhuneet vastuullisuudesta ja vihreistä valinnoista. Tästä huolimatta massojen ostokäyttäytymiseen tämä ei ole vaikuttanut. Paremmat valinnat ovat näkyneet lähinnä pienemmissä segmenteissä. Nyt olemme kumminkin tulleet pisteeseen, jossa kuluttajien ympäristötietoisuus ei ole pelkästään kasvanut, vaan tullut myös merkitykselliseksi, jolloin katseet siirtyvät yritysten vastuullisuuteen ja sen todentamiseen. Markkinoinnin kannalta se tarkoittaa läpinäkyvää viestintää.

Tekoäly

Yritykset tulevat yhä enemmän hyödyntämään markkinoinninautomaatiota.  Tekoäly on avain yhä henkilökohtaisempaan markkinointiin, jonka avulla yrityksen mainos/viesti voidaan kohdentaa juuri oikeaan aikaan oikeassa paikassa niin, että mainos on kuluttajalle relevantti. Jo nyt pystymme kohdentamaan hyperlokaalisti hyvin tarkkaan rajatuille kohderyhmille erilaisia viestejä.

Audio

Audio jatkaa nousuaan. Podcastit menevät vielä ammattimaisempaan suuntaan ja niitä tullaan kaupallistamaan enemmän. Äänimaailman merkitys eri tiloissa kasvaa. Kuluttajat etsivät paikkoja ilman ärsykkeitä, jolloin myös hiljaisuuden tärkeys lisääntyy. Yritykset miettivät visuaalisen ilmeen rinnalla mille yritys kuulostaa.

Nanovaikuttajat

Yritykset siirtyvät isoista vaikuttajista nanovaikuttajiin, joilla on tiivis ja uskollinen seuraajakunta. Isojen vaikuttajien kampanjat eivät ole niin henkilökohtaisia ja autenttisia, kuin nanovaikuttajien.

Henkilövaikuttajat tulevat osaksi yritysmielikuvan rakentamista.  Yritykset tulevat käyttämään omaa henkilökuntaa ns. brändilähettiläinä. Tämä tulee näkymään työntekijätasolla, mutta myös johtajissa. Tällä rakennetaan niin yritys- kuin työnantajamielikuvaa.

Aito keskustelu kuluttajan/asiakkaan kanssa

Kuluttajia kiinnostaa kohtaamiset, joissa he kokevat saavansa jotain henkilökohtaista. Yleiset brändimainokset eivät puhuttele samalla tavalla, kuin tarkkaan räätälöidyt ja kohdennetut viestit. Kuluttajien vaatimukset kasvavat niin asiakaspalvelua, kuin markkinointia kohtaan. Yritysten on oltava valmiina vuoropuheluun ja reagoimaan välittömästi niin positiivisiin, kuin negatiivisiin keskustelun avauksiin.

Miten olla mukana kehityksessä

Joka ikinen markkinoija on kohdannut edellä mainittuja asioita työelämässään lähivuosien aikana. Jos ei vielä ole ollut mukana näissä ilmiöissä, niin varmasti on kuullut puhuttavan.

Ihan samalla tavalla markkinointialalla on vuosia puhuttu videon merkityksestä, mutta silti Facebookin feedi täyttyy yritysten still-mainoksista.

Valinta on meidän; mihin me itse uskomme, mihin omat resurssit riittävät sekä miten paksu on lompakko, jonka sisällä on yrityksen markkinointibudjetti. Toki hyvillä yhteistyökumppaneilla ja eteenpäin menevällä työkulttuurilla on iso merkitys.

Xo

Johanna

Seuraa Instagramissa: @johannatolppola