Nyt  on sitten kolmas yö unikoulua takana. Tämä oli selvästi raskain yö tähän mennessä.

Theon flunssa otti taas askeleen takapakkia ja hän yski sekä aivasteli koko yön. Jouduin yöllä myös imemään nenäimurilla räkää häneltä, koska nenä oli niin tukossa, ettei saanut hengitettyä nenän kautta. Uskon, että yö oli juuri tämän takia nyt niin vaikea, koska tuo flunssa vaivaa häntä.

Tein tuttuun tapaan iltarutiinit ja iltamaidon. Hän näytti todella väsyneeltä ja vein hänet sänkyynsä klo 20.30. Tällä kertaa hän rupesi itkemään ja mun pusuttelut eivät auttaneet. Itku vaan yltyi. Otin hänet kerran syliin ja rauhoittelin, jonka jälkeen laskin pusuttelujen kanssa takaisin sänkyyn. Se toimi tällä kertaa heti ja hän rupesi hakemaan unta. Seisoin vain sängyn vierellä, mutta en koskenut Theoon. Sitten hän nukahti.

Nyt hän nukkui ainoastaan pari tuntia ja heräsi itkuun. Mun rauhoittelu ei auttanut, joten nostin syliin ja siihen sitten rauhoittui. Laskin taas sänkyyn ja pidin hetken kättä hänen rinnallaan. Tähän rauhoittui täysin ja nopeasti otin käden pois, jotta nukahtaa yksin.

No nyt menikin vaan sitten tunti ja hän heräsi kauheaan itkuun. Tällä kertaa silittely ja pusu poskelle auttoi heti. Hän jatkoi uniaan.

Taas meni tunti ja heräsi itkuun. Nyt ei silittely auttanut ja taas syliin. Nyt myös nenä oli niin tukossa, että otin nenäimurilla kauhean itkun saattelemana. Sitten rauhoittui syliin ja vein sänkyyn takaisin. Nukahti taas heti.

Kolmelta heräsi uudelleen yskään ja itkuun. Nyt annoin olohuoneessa maitoa. Söi reippaasti ja rauhoittui hyvin. Sitten taas sänkyyn ja nukahti nopeasti.

Tästä 1,5 tuntia ja heräsi itkuun. Auttoi taas silittely.

Tästä tunti ja heräsi taas röhinään ja itkuun. Onneksi auttoi silittely.

Seitsemän aikaan alkoi kitinä ja ei suostunut enää nukkumaan. Annoin olla omassa sängyssään, koska ei kumminkaan itkenyt. Noustiin sitten klo 7.40 ylös.

Mentiin olohuoneeseen ja annoin aamumaidon. Vein hänet takaisin omaan sänkyynsä, jos vaikka nukahtaisi uudelleen. Se oli kumminkin turhaa. Hän vaan leikki ja ihaili varpaitaan yli puoli tuntia sängyssä. Ei kitissyt, eikä itkenyt. Hän vaan hengaili siellä tyytyväisenä. 😀

En oikein tiedä, että teenkö jotain väärin kun noita heräämisiä tulee noin monta. Mutta toisaalta sehän voi todella johtua tuosta flunssasta, joka tuli takaisin.

Noh, edelleen tietenkin jatkan unikoulua. 🙂 Toivottavasti ensi yö olisi parempi.

Tässä yö taas kellonaikoina:

20.30 nukkumaan

20.48 nukahti

23.00 heräsi itkuun (syliin)

23.15 Nukahti uudelleen

24.00 heräsi itkuun (silittely)

01.00 heräsi itkuun (syli)

01.20 nukahti uudelleen

03.00 heräsi itkuun (maitoa olohuoneessa)

03.20 nukahti uudelleen

05.00 heräsi itkuun (silittely)

06.00 heräsi itkuun (silittely)

07.00 heräsi kitinään

07.40 noustiin sängystä ja aamumaito

08.00 takaisin sänkyyn, leikki 30 min

08.30 noustiin kokonaan

Lue myös:

Unikoulu: yö 1

Unikoulu: yö 2

Nyt on unikoulun toinen yö takana. Jännityksellä kyllä odotin, että minkälainen yö tulee.

Sain vinkiksi, että muuttaisin iltarutiinien järjestystä niin, että siirrän iltamaidon aivan viimeiseksi eli tuutulaulut, jne hoidan ennen iltamaitoa. Otin tämän nyt sitten käyttöön.

Tällä sain Theo kyllä hyvin rauhotettua. Kun hän rupesi nuokkumaan rinnalla, niin nousin ylös ja vein hänet sänkyynsä. Sängyn luona annoin pusut poskelle ja silittelen muutaman kerran ja lähdin pois.

Alku näytti jo hyvältä ja hän itseasiassa oli aivan nukahtamaisillaan, mutta sitten säpsähti itkuun. Tällä kertaa itku rauhoittui vaan sillä, että menin antamaan pusuja hänen poskelleen ja suputtelin äidin olevan tässä. Itku lakkasi samantien ja lopuksi pidin vielä hetken kättäni Theon rinnalla ja sitten poistuin paikalta. Taas meni joku 5 minuuttia ja hän säpsähti hereille. Tätä samaa hommaa jouduin toistamaan n. 45 minuuttia ja sitten lopulta nukahti kunnolla. En kumminkaan kertaakaan tänä aikana nostanut häntä pois sängystä, koska rauhoittui muilla keinoin.

Hän nukkui 3,5 tuntia ja sitten heräsi todella kovaan itkuun. Tällä kertaa ei mun pusuttelut auttanut ja nostin Theon mun syliin. Sylissäkin itki aika paljon, mutta aina lopulta rauhoittui ja yritin aina laskea omaan sänkyynsä poskipusujen saattelemana. Aina kumminkin sänkyyn laittaminen päätyi kovaan huutoon. Tätä sylistä sänkyyn -rumbaa jatkui vajaan tunnin, mutta sitten lopulta rauhoittui kunnolla ja jäi sänkyyn nukkumaan ilman itkemistä.

Ennen seuraavaa kunnon heräämistä Theo selvästi heräsi parikin kertaa, mutta nyt itse ähisi sängyssä ja nukahti lopulta itse. Kerran hän jopa kääntyi sängyssä mahalleen ja kävin vain kääntämässä hänet takaisin selälleen. Tällöinkin jatkoi vain itse unta.

Neljältä hän sitten heräsi kovaan huutoon ja nyt ajattelin, että on varmasti nälkä. Mun rinnat alkoi myös olemaan räjähdyspisteessä. 😀 Joten oli helpotus myös mulle syöttää Theo. Hänellä tosiaan olikin kova nälkä ja söi todella aktiivisesti 15 minuuttia. Syötön hoidin taas olohuoneessa. Sen jälkeen vein hänet vaan taas omaan sänkyynsä ja sinne hän nukahti.

Tämän jälkeen hän heräsi kerran pieneen kitinään, joka oli yltymässä. Kävin vain pussaamassa poskelle, niin rauhoittui heti ja jatkoi uniaan. Seuraavan kerran herättiinkin sitten uuteen päivään. Syötin Theon heti, koska vaikutti nälkäiseltä ja söi aamullakin tosi hyvin.

Tässä vielä kellonaikoina koko yö:

20.50 nukkumaan

21.30 nukahti

00.30 heräsi

1.20 nukahti

04.00 heräsi

04.15 nukahti

07.30 heräsi ja noustiin ylös

Tänä yönä heräsi kunnon itkuun käytännössä kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta oli se rankin, koska ei meinannut rauhoittua millään. Ensimmäiseen yöhön verrattuna itse nukkumaan meno oli kivempi, koska selvittiin ilman itkua, vaikkakin rauhoittelua vaadittiin saman verran aikaa kuin ensimmäisenä yönä. Ekana yönä heräämisiä itkuun oli kolme ja viime yönä kaksi. Viime yönä oli vain enemmän sellaista, että hän selvästi heräili ja ähisi, mutta sitten nukahti itse.

Olen kuullut, että jossain vaiheessa yö saattaa pahentua unikoulussa, joten vähän pelottaa, että mikä yö valvotaankin sitten enemmän. 

Jos et ollut lukenut meidän ensimmäisestä yöstä, niin pääset siihen tästä: Unikoulu: yö 1