Hae
Johanna Tolppola

Vartalo ei tunnu eikä näytä omalta

Synnytyksestä on nyt kolme kuukautta ja tiedostan, että vartalon palautuminen vie pitkään, varsinkin toisen lapsen jälkeen. Siitä huolimatta on niin ahdistava olo, kun se vartalo ei tunnu eikä näytä omalta.

Kuukausi ennen kuin tulin raskaaksi. 

Vartalon muutokset

Ensimmäiseen raskauteen verrattuna raskausmaha oli paljon isompi, jonka takia sain alavatsaan myös raskausarpia. Ensimmäisessä raskaudessa niitä ei tullut ollenkaan, joten tämä oli iso shokki itselle. Alavatsa on kuin joku peto olisi sen raadellut. Ihan kamalan näköinen. Toki voisin ajatella, että jokainen arpi on muisto siitä, että olen kantanut rakasta lasta, mutta sellaista armollisuutta omaa vartaloa kohtaan en ihan ole vielä päässyt kokemaan peilin edessä.

Vatsassa on myös paljon enemmän rasvaa ja se on löysä ja iho roikkuu. Ekan raskauden jälkeen vatsa palautui todella nopeasti, mutta nyt on ihan eri meininki.

 

Kuva: Jenna Peltonen

Kuukausi ennen synnytystä.

Haaveilen vaan, että saisin pudotettua painoa ja sen jälkeen menisin poistattamaan ylimääräisen ihon. Paino ei myöskään ota laskeakseen samalla tavalla, kuin esikoisen jälkeen. Suurin syy itseasiassa saattaa olla, että syön liian vähän. Monna onneksi aina muistuttelee, että syö jotain. 😀 Yhtenä viikkona sain syötyä sen 4-5 kertaa päivässä ja silloin paino tipahtikin kilon, joten pitäisi vaan pitää tuosta ruokailutahdista kiinni. Imetän tyttöä, mutta se ei ole nyt vaikuttanut painoon niin hyvin kuin edellisellä kerralla.

Unelmana olisi saada semmoiset 15 kg pois. Raskauskiloja on jäljellä 7 kg.

Vartalon tuntemukset

Oma vartalo ei myöskään tunnu vielä omalta. Kunto on heikko, keskivartalossa ei ole tukea ja kroppa on koko ajan ihan jumissa. Olen onneksi saanut jo aloitettua liikunnan, mutta kunnon kohentaminen on pitkäjänteistä hommaa ja se ei kohene yhdessä yössä.

Haluaisin saada takaisin sen tunteen, että jaksan ja voin hyvin fyysisesti. Pitäisi ottaa vielä vahvemmin itseä niskasta kiinni ja vaan mennä kohti tavoitetta.

Yritän kyllä koko ajan muistuttaa itseä, että raskaudesta on vasta 3 kuukautta ja esikoisenkin kohdalla meni se 9 kk ennen kuin olin täysin palautunut. Se on vaan helpommin sanottu, kuin tehty kun joka päivä sitä peilikuvaa tulee arvosteltua.

Toki tässä näen itsekin muutoksen, mutta ilman vaatteita se todellisuus jotenkin iskee kun ei ole vaatteet ”tukemassa”.

Lue myös: Paljon raskauskiloja tuli ja mitä jäi synnärille

 

 

 

2 kommenttia

  1. Coco kirjoitti:

    Ootko saanut fyssarilta apua? Jos vatsalihakset ovat vielä sivussa, ne eivät pääse tukemaan ryhtiä. On se vaan rankkaa ja vaatii hirveästi kärsivällisyyttä, että kehon omat korjaavat prosessit pääsevät edistymään. ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.