Hae
Johanna Tolppola

Mitä kuuluu

Nyt on aivan liian pitkä aika edellisestä päivityksestä. Just juttelin ystävän kanssa, että voiko äitiyslomalla saada burn outin, koska tosiaan välillä ihan siltä tuntuu. 😀

Mitä kuuluu

Vastaus otsikkoon on kaikkea ja ei mitään. Vauvan kanssa kaikki on mennyt hyvin ja hän on ihana neiti, joka viihtyy aika paljon sylissä. Tämä siis tarkoittaa, että hänen ollessa hereillä niin saan aika paljon toimia viihdyttäjänä. Neiti ei myöskään nuku oikein kunnon päiväunia, vaan torkahtelee. Niinä hetkinä, kun hän nukkuu, joudun priorisoimaan aika lailla mitä pitää saada tehtyä.

Mies tekee vuorotöitä ja harrastaa jääkiekkoa 2-3 kertaa viikossa, jonka takia olen aika paljon lasten kanssa kolmestaan. Toki Theo on päiväkodissa päivät, jossa hän saa kulutettua energiaansa.

Meillä alkoi myös Theon toiminta- ja puheterapia, josta voisin tehdä erillisen kirjoituksen. 🙂

Työrintamalla olen päässyt jonkun verran tekemään koulutuksia, joka on ollut ihanaa irtautumista vauvakuplasta. Juuri sitä mitä olen henkisesti tarvinnut.

Oma aika

Omaa aikaa olen ottanut aloittamalla aika pitkän tauon jälkeen salitreenailun. Ostin meidän paikalliselle kaupungin salille jäsenyyden ja siellä olen nyt n. 3 kertaa viikossa päässyt treenaamaan. Aika satujumppaahan se nyt alkuun on, mutta on tehnyt hyvää.

Mulla vielä jälkitarkastuksessakin, joka oli noin 8 viikkoa synnytyksestä, oli sektiohaava kipeä tuolta syvemmältä. Kaikki oli kumminkin normaalisti tarkistuksessa, joten lääkäri ei sen enempää tähän paneutunut. Nyt kun aloitin salilla käymisen, niin kivut hävisivät. Taisi olla jtn. kiinnikkeitä, jotka sitten aukesivat treenissä. Liike on tosiaan lääke.

Ystäviä olen nähnyt aika vähän. Toki se on hankalaa, kun ystävät ovat päivät töissä ja silloin kun heillä olisi aikaa niin olen jo hakemassa Theoa päiväkodista ja meillä alkaa oma iltapäivä/iltarumba. Tähän on onneksi tulossa helpotusta, kun mies lopettaa vuorotyöt. 🙂