Hae
Johanna Tolppola

Vuosi naimisissa

Tuntuu jotenkin ihan hullulta, että häistä on jo vuosi. Vastahan ne olivat! En tiedä mihin tämä aika oikein katoaa. Muistelen häitä kyllä lämmöllä. Ne olivat juuri sellaiset, kuin olin ajatellut.

Kuva: Marko Laukkarinen

Vuosi naimisissa

Miten tämä vuosi sitten on mennyt? Valehtelisin, jos sanoisin että pelkkiä kukkia ja mehiläisiä. Kyllä se arki oltiin saavutettu jo ennen häitä ja samalla tavalla se jatkui häiden jälkeen. Ainoana erona oli, että ovessa oli vain enää yksi sukunimi kahden sijaan. Tällä arjella tarkoitan sitä, että yhteinen aika on kortilla, korusanoista ja sellaisesta alun yltiökohteliaisuudesta ollaan luovuttu. Ehkäpä nyt ollaan oikeita itseämme aidoimmillaan ja avioliitto on sitä, että tasapainoillaan sen alkuhuuman minän ja oikean minän välillä ilman, että toinen tuntee tulleensa huijatuksi. 😀 Näin hieman karrikoidusti.

Alkuun olimme luvanneet toisillemme, että kävisimme edes kerran kuukaudessa treffeillä. Nostan hattua Alona Kuusistolle, joka käy miehensä kanssa kerran viikossa treffeillä! VAU! Me ollaan viimeksi käyty treffeillä helmikuussa, jos ei pääsiäisen muuttoa lasketa treffeiksi tai viime viikonlopun Tuijien istuttamista.

Virallisesti perhe

Toki pidän siitä, että olen vaimo ja olemme virallisestikin oikea perhe. Pidän myös siitä, että mulla ja Theolla on sama sukunimi, etten ole se yksi ulkopuolinen.

Muita muutoksia ei se avioliitto suhteeseen tuo, ainakaan näin vuoden kokemuksella. Kuulin juuri hyvän neuvon mieheni papalta: ”Hyvää hääpäivää! Noin 30 vuoden päästä helpottaa.” 😀

Älkää ymmärtäkö kirjoitusta väärin. Meillä menee avioliitossa hyvin ja elämä on jotenkin helpottunut, kun pääsimme muuttamaan 50 neliön kerrostaloasunnosta paritaloon. 🙂 Niin parisuhde kuin avioliitto on ainaista tasapainoilua omien, toisen ja lapsen tarpeiden kanssa, jossa luonnollisesti lapsen tarpeet ovat se numero yksi.

Mitä vuosi on opettanut

Parisuhde tai avioliitto ei ole itsestään selvyys. Sen eteen tulee tehdä töitä arjessa ja arjen kohtaamisissa.

Päivän kiireet ja stressitekijät tulisi pystyä jättämään pois ennen kuin tulee kotiin. Pitäisi aina muistaa minkälaisena se lapsi tai puoliso tulee muistamaan toisen. Kotona pitää pystyä antamaan sen mitä kotona perhe tarvitsee.

Parisuhde aika ei tule itsestään. Sekin on aikataulutettava samalla tavalla, kuin vaikka työt ja harrastukset.

Aika kuluu nopeasti, vuosi ja vuodet menee nopeasti. Liian nopeasti. Olisi pystyttävä olemaan paremmin läsnä jokaisessa hetkessä.

Lue myös: Meidän häät

Kuvat. Marko Laukkarinen